Loppukesä ja etenkin kuun vaihteet ovat muuttamisen aikaa. Äsken kaupassa käydessäni näin parinsadan metrin matkalla peräti kolme muuttoautoa. Kahteen autoon kannettiin tavaraa sisään ja yhdestä ulos. Noin äkkiseltään voisi arvailla että koulut taitavat alkaa pian, sillä kaikki muuttoporukat olivat parikymppisiä, opiskelijoiden ikäisiä. kaikista porukoista myös erottui se varsinainen muuttaja selkeästi. Hän oli se kaikkein tyytyväisimmän näköinen. Muu oheisryhmä näytti enemmän tai vähemmän elämäänsä kyllästyneeltä ja huhki ilmeisesti lähinnä muuttokaljojen toivossa.

Lukuisia kertoja muuttaneena mietin siinä ohikulkiessani vain että eipä käy kateeksi. Olen muuttanut elämäni aikana niin monta kertaa että olen ihan kurkkuani myöten täynnä muuttamista. Onhan muuttamisessa toki hyvätkin puolensa; maisemanvaihdos tekee usein hyvää, ja turhaa tavaraa ei ehdi kertyä, kun kaikesta moskasta on pakko hankkiutua eroon säännöllisin väliajoin. Ja muuttoporukassa tunnelma tiivistyy mitä myöhemmäksi ilta venähtää :D Tiedän, etten todennäköisesti tule asumaan nykyisessä kortteerissani loppuikääni, mutta toivon ettei poismuuttaminen tule ajankohtaiseksi vielä aikoihin. On se sen verran rasittavaa hommaa.