Tänä viikonloppuna olen kunnostautunut kantamalla kellariin vuosien varrella kasautuneet vanhat sähkölaitteet taloyhtiömme kerhohuoneelle. Osa niistä on edelleen toimivia, mutta eivät ole tarjouksista huolimatta kelvanneet kenellekään edes ilmaisiksi; osa taas toimimattomia, mutta koska ne luokitellaan ongelmajätteeksi, ne on ollut pakko varastoida odottamaan sopivaa tilaisuutta päästä niistä eroon. Tietokoneen näytön raahaaminen kierrätysasemalle toiselle puolelle kaupunkia julkisilla kulkuneuvoilla ei nimittäin kuulu lempiharrastuksiin. Tämä on niitä harvoja tilanteita kun sitä autoa todella kaipaisi.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Taloyhtiömme on nyt siis onneksi tullut apuun ja järjestänyt viikonlopun ajaksi keräyspisteen ihan tänne omaan taloon. Kerhohuoneelle kerääntyneestä romumäärästä päätellen en ole ainoa, joka on tervehtinyt keräystä riemuhuudoin. Työ ja Toiminta ry noutaa tavarat huomenna ja jatkokäsittelee ne. Käyttökelpoiset tavarat huolletaan ja myydään kierrätystavaratalossa, romut puretaan ja osat lajitellaan asianmukaisesti.

 

Mitä sinne kerhohuoneelle sitten tuli kannettua? No vaikka mitä. Alla hieman listaa tavaroista, joiden tilavuuden verran kellarikomeroni kuormitus keveni:

 

-         Fujitsu-Siemensin 15" tietokoneen näyttö (toimiva, ei kelpaa kenellekään)

-         Fujitsu-Siemensin tietokoneen keskusyksikkö (ei käynnisty, kotelo on siisti)

-         muutamia nirhaantuneita sähkö- ja yhdyspiuhoja

-         SoundBlaster –äänikortti (toimiva)

-         Philipsin kaksiosainen stereosysteemi (toimiva, ei kaiuttimia – ne on otettu uusiokäyttöön)

-         Seagate-kovalevy 10Gt (rikki)

-         Pioneerin 6 cd-levyn makasiinisoitin (rikki)

-         Panasonicin videonauhuri (rikki)

-         Sonyn kannettava cd-soitin (rikki)

-         Sonyn mp3-soitin (rikki)

-         Ufox-ilmankostutin (uudempi malli, ei siis se oikeasti ufon näköinen – toimii, mutta haisee tunkkaiselle ja levittää hajun koko kämppään, puhdistuskaan ei ole auttanut)

 

Nyt kun näistä murheenkryyneistä on päästy eroon, voikin alkaa ihan oikeasti toteuttaa kauan suunniteltua kellarin raivausta (ja Hanna ei yhtään naura siellä)…